Manuka-hunaja – flunssakauden vakiovaruste

Manuka-hunaja on löytänyt tiensä monen luontaisia keinoja suosivien keittiön- tai lääkekaappiin flunssakauden tueksi. Mitä se on ja mihin sen ominaisuudet perustuvat?

Manuka-hunaja on monikäyttöinen luonnontuote, jota on käytetty Uuden-Seelannin alkuperäiskansojen, maorien, kansanlääkinnässä ainakin puolen vuosituhannen ajan ulkoisesti ja sisäisesti. 

Tämä ihmehunaja saa nimensä Manuka-pensaasta (Leptospermum Scoparium), jota tavataan ainoastaan Uudessa-Seelannissa ja Australian etelä- ja länsiosissa.  Manuka-pensaat kuuluvat antibakteerisista ominaisuuksistaan tunnettujen teepuiden (tea tree) lajiin. 

Nämä ominaisuudet, yhdistettynä mehiläisten erittämiin entsyymeihin, antavat hunajalle erityislaatuisia antibakteerisia ominaisuuksia. Vaikka kaikki puhdas, käsittelemätön hunaja on jossain määrin antibakteerista, vain Manuka-hunajasta valmistetaan sterilisoitua lääkehunajaa, jota käytetään mm. haavojen hoitoon (medical grade manuka honey).

Manuka-hunajaa voi käyttää ulkoisesti ja sisäisesti 

Manukan antibakteeristen ominaisuuksien ansiosta monet ovat ottaneet sen omakseen ja avuksi sisäisesti nautittuna niin vatsaongelmissa, suolistosairauksissa ja närästyksessä, kuin erilaisissa virustartunnoissakin. 

Ulkoisesti käytettynä Manukaa voi kokeilla mm. iho-ongelmiin, haavoihin ja makuuhaavoihin, sekä myös huonosti paraneviin bakteeri-infektioihin ja palovammoihin.  Joissain sairaaloissa maailmalla sitä käytetään jopa leikkauksien jälkihoidossa.

Jatkuvasti lisää tutkimusta

Manuka-hunajan tutkimus alkoi 1960-luvulla ja sen ominaisuuksia ja käyttökohteita tutkitaan jatkuvasti lisää. Sitä on tutkittu muun muassa sen ominaisuuksia antibiootteihin verrattuna sekä joidenkin vastustuskykyisten bakteerien hoidossa. 

Moni hyödyntää Manuka-hunajaa ennaltaehkäisevästi osana arkea – etenkin flunssakaudella – vastustuskyvyn ylläpidossa. Toisilla Manuka-hunaja taas on käytössä kauneudenhoitotuotteena. kasvonaamion tavoin käytettynä. Se kirkastaa, puhdistaa, ravitsee ja hoitaa ihoa ja sen antioksidantit hidastavat vanhenemisen merkkejä. Manukaan voi törmätä myös hiustenlähtöä ehkäisevänä hoitomuotona. 

Valitse laadukas Manuka

Tutkimuksesta huolimatta tiedemiesten käsitys siitä kuinka Manuka-hunaja tarkalleen ottaen toimii, ja miksi se on niin tehokasta, vaatii vielä lisää työtä. Se kuitenkin tiedetään, että Manuka-hunajilla on eroja ja että kaikki ei yhtä vahvaa, voimakasta ja tehokasta. 

Perinteisesti Manukaa on luokiteltu useamman, joskin kaupallisen, standardin mukaan. Näistä tunnetuimpia ovat olleet UMF® (Unique Manuka Factor) ja NPA (non-peroxide activity). Eri standardit ovat määritelleet hunajan esimerkiksi sen erilaisten fenoliyhdisteiden määrän, Manukalle tyypillisen ei-peroksidisen aktiivisuuden tai antibakteerisen metyyliglyoksaalin tasojen mukaan eri vahvuuksiin, joita kuvataan numeroilla. Mitä korkeampi numero, sitä vahvempi Manuka.

Eri järjestelmien kirjo onkin ollut kuluttajille jokseenkin hämmentävää.

Helmikuussa 2018 Uudessa-Seelannissa astui voimaan uusi asetus, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa Manukan luokitustapoja, sekä ennaltaehkäistä Manukan väärennöksiä. Uuden asetuksen myötä Uuden-Seelannin ulkopuolelle vietävän Manuka-hunajan tulee täyttää neljä kemiallisen analyysin ja yksi DNA-analyysin vaatimusta ja tähän asti käytössä olleisiin järjestelmiin tullaan näkemään muutoksia.

 Wedderspoon Manuka-hunaja täyttää luokitteluvaatimukset

Manukavalmistaja Wedderspoonin käyttämä KFactor on itsenäinen luokitusjärjestelmä, joka täyttää Uudesta-Seelannista vietävälle Manuka-hunajalle asetetut luokitteluvaatimukset. 

KFactor on monitahoinen järjestelmä, joka luokittaa Manuka-hunajan mm. sen puhtauden, elävien entsyymien, ainoastaan Manuka-pensaasta peräisin olevan siitepölymäärän, antioksidanttipitoisuuden ja erilaisten fenoliyhdisteiden määrän mukaan.

Wedderspoonin valikoimassa on Manukaa kahdessa eri vahvuudessa: KFactor 12 ja 16, joita on saatavilla sekä 250g ja 500g purkeissa. Mitä korkeampi kerroin, sitä voimakkaammat antibakteeriset ja terapeuttiset ominaisuudet hunajalla on, sillä Manuka-pensaan siitepölyn osuus kasvaa. KFactor 12 takaa, että 65% hunajan sisältämästä siitepölystä on Manuka-pensaan kukista ja se sopii loistavasti ylläpitokäyttöön. Vastaavasti KFactor 16:n kohdalla luku on 75% ja se on vahvuudeltaan hieman terapeuttisempi. 

Miten käyttää Manuka-hunajaa?

Sisäisesti Manukaa voi ja kannattaa nauttia suoraan purkista suuhun lusikoimalla. Se on itsessään ihanan makuista, mutta jos haluat, voit sekoittaa siihen vaikkapa hieman Ceylon-kanelia. 

Älä kuumenna Manukaa, sillä kuumentaminen vie siltä tehoa. 

Ulkoisesti Manukaa voi sivellä ohuelti hoidettavaan kohtaan iholla. Luonnollisesti se on tahmeaa, joten Manukalla hoidettua ihoa ei kannata heti peittää vaatteella, sillä se takertuu kiinni ja tahraa tekstiiliin. Manuka lähtee vaatteista normaalisti pesemällä. 

Lähteet:

Blair, S., Cokcetin N., Harry E. ja D Carter: The unusual antibacterial activity of medical-grade Leptospermum honey: antibacterial spectrum, resistance and transcriptome analysis, Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2009 Oct;28(10).

Cooper, R. ja L. Jenkins: A Comparison Between Medical Grade Honey and Table Honeys in Relation to Antimicrobial Efficacy, Wounds. 2009; 21(2).

Cooper R, Jenkins L, Henriques A, Duggan R ja N Burton: Absence of bacterial resistance to medical-grade manuka honey, Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2010 Oct;29 (10)

Mandal, M.D. ja S. Mandal: Honey: its medicinal property and antibacterial activity, Asian Pac J Trop Biomed. 2011 Apr; 1(2): 154–160.

Sultanbawa, J: Leptospermum (Manuka) honey: Accepted Natural Medicine, in Traditional and Modern Honey, edited by L. Boukraa, CRC. Press, Boca Raton, FL USA (2014).