Nestetasapaino ja elektrolyytit 

Nestetasapaino ja elektrolyytit 

Ilman oikeaa nesteytystä solumme eivät voi voida hyvin.
Kauneus on periaatteessa vain sitä kuinka hyvin meidän solumme voivat!

Jos siis kärsit väsymyksestä, turvotuksista, nuupahtaneesta ja kuivasta ihosta tai keskittymisongelmista ensimmäinen askel tulisi olla 2-3 litraa vettä päivittäin huolehtien riittävästä elektrolyyttien saannista!
Muista siis laadukas suola veden juonnin ohessa ja tankata muita elektrolyyttejä riittävästi.

“Elimistö ehkäisee nestevajetta nimittäin ensisijaisesti väkevöittämällä virtsaa ja toissijaisena suojamekanismina on janon tunteen herääminen.Siksi voidaankin sanoa, että kun jano yllättää, elimistö on jo selkeässä nestevajeessa.”

Ihminen koostuu noin 70 % vedestä, joka jakautuu eri kudosten kesken. Iho, lihakset, veriplasma ja aivot sisältävät paljon vettä sekä toimivat elimistön vesivarastoina, kun taas rasvakudos sisältää vain vähän nestettä. Veden määrä ihmiskehossa vähenee iän myötä.
Iäkkäillä veden osuus laskee lähelle 50 %:ia.
Miehillä vettä on suhteellisesti enemmän kuin naisilla, sillä naiskehossa on enemmän rasvakudosta.
Naisillakin veden osuus tulisi olla iästä riippumatta n.60%, mikä ei harmittavan usein toteudu. Kirsi Sarimaa on mittaillut näitä vuosia ja kertoon naisille keskimääräisen lukeman olevan 40%.

Vettä tarvitaan solun toiminnoissa, kehon lämpötilan säätelyssä, ruuansulatuksessa ja erilaisten aineiden, kuten ravintoaineiden, hapen ja hiilidioksidin siirrossa sekä kuona-aineiden poistossa. Nestetasapainon säätely ja riittävä veden saanti sekä elimistön nesteiden liikkumiseen vaikuttava elektrolyyttien tasapaino onkin elintärkeää.
Elimistön oikea vesimäärä on elintärkeää myös riittävän verenpaineen ylläpidolle.

Riittävä vedenjuonti edistää terveyttä monin tavoin pitämällä elimistön perustoiminnot, aineenvaihdunnan ja ruuansulatuksen kunnossa, ihon kimmoisana ja mielen kirkkaana.
Liiasta vedenjuonnista voi olla elimistölle haittaa.
Se kuormittaa mm. munuaisia ja huuhtoo elimistöstä pois liikaa sen toiminnalle välttämättömiä suoloja.
Siksi elektrolyyttien varmistaminen on osa toimivaa ja oikeanlaista nesteytystä. Elektrolyytteihin tästä.

Nestetilat 

Ihmisen vesi jakaantuu kahteen nestetilaan; solunsisäiseen ja solunulkoiseen nestetilaan, jossa kaksi kolmasosaa elimistön vedestä sijaitsee solujen sisällä.
Yksi kolmasosa on ulkopuolella soluvälinesteenä ja veriplasmana. Soluvälinesteessä tapahtuu solujen aineenvaihduntaa eli solut saavat ravintoa ja poistavat sen kautta kuona-aineita.
Tämä on äärimmäisen tärkeää ja minun mielestäni kaiken kauneuden ja terveyden lähtökohta.
Se miten hyvin soluaineenvaihdunta toimii määrittelee “vain kaiken”.
Solun sisäinen neste taas on solukalvon sisällä olevaa nestettä, jossa tapahtuu kaikki solun sisäinen toiminta kuten energiantuotto.

Elektrolyytit eli tärkeät suolat 

Elektrolyytit ovat mineraaleja, joita keho tarvitsee sekä solun ulkoisen (natriumin) että solun sisäisen (kalium) nestetasapainon säilyttämiseen. Elimistön tärkeimmät elektrolyytit ovat natrium,  kalium ja magnesium.
Nesteenvaihto solun ja solunulkoisen tilan välillä perustuu niiden välisen väkevyyseron tasoittamiseen, eli osmoosiin,
jota aiheuttaa elektrolyyttisuolojen eri määrä eri puolella solukalvoa.
Kalium mahdollistaa ravintoaineiden liikkumisen soluissa ja samalla jätteiden poistamisen.
Muistakaahan, että kaliumin tankkaaminen magnesiumin käytön yhteydessä on AINA suositeltavaa!

Kaliumilla on myös avainasema eräissä aineenvaidunnallissa tapahtumissa. Se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta ja yhdessä natriumin kanssa hallitsee kehon neste- ja elektrolyyytitasapainoa.
Kalium on turvotusten ja kuivan ihon vihollinen numero yksi!

Nestetasapainon lisäksi elektrolyytit säätelevät mm. hermoimpulssien johtumista, lihas- supistuksia ja sen rentoutumista sekä sydänlihaksen toimintaa ja glykogeenin eli solun energiavarastojen muodostumista.

Nesteen menetys 

Vähentynyt kehon nestemäärä johtaa pienempään veriplasman määrään. Seurauksena on sydämen pumppaustehon pieneneminen ja sykkeen nousu ja lopulta verenpaineen lasku ja siitä johtuvat komplikaatiot.

Ihminen sietää huonosti nestevajetta. Jos vesivaje ylittää 5 – 7 % painosta, fyysinen suorituskyky ja kognitiiviset toiminnot heikentyvät.
Vaikka ihminen ei nauttisi ollenkaan nesteitä päivän aikana, munuaiset erittävät vähintään 0,5 l litraa virtsaa päivittäin, jotta elimistö pääsee eroon aineenvaihdunnan kuona-aineista.

Hikoillessa menetetään veden lisäksi myös yhtä elimistön tärkeimmästä elektrolyyteistä eli natriumia.
Ripuli, oksentelu, nesteenpoistolääkkeiden käyttö, päihteet, kahvi ja tietyt sairaudet poistavat elimistöstä myös runsaasti muita elektrolyyttejä kuten kaliumia ja magnesiumia.
Elektrolyyttien tarve nousee myös merkittävästi erilaisten dieettien kuten ketogeenisen ruokavalion tai vajaaravitsemuksen aikana.

Nestevajeesta voi kieliä heikotus, päänsärky ja tumma virtsan väri. Virtsan tulisi olla väriltään vaaleankeltaista eikä sen tulisi haista voimakkaasti.
Elimistö ehkäisee nestevajetta nimittäin ensisijaisesti väkevöittämällä virtsaa ja toissijaisena suojamekanismina on janon tunteen herääminen. Siksi voidaankin sanoa, että kun jano yllättää, elimistö on jo selkeässä nestevajeessa.

Janoa paremman käsityksen elimistön nestetilasta saa seu- raamalla virtsaamisen tarvetta ja sen väriä.
Jos esim. kesähelteellä virtsaamisen tarve on pitkään poissa, on korkea aika juoda.

Paljonko vettä tulee juoda 

Nestettä tulisi juoda päivittäin noin 2-3 litraa, josta puolet ruuan mukana. Lasten veden tarve on noin 1-1,5 l päivässä.
Alle tunnin mittaisessa kohtuutehoisessa liikunnassa juominen ei ole välttämätöntä, jos ennen harjoitusta on juotu riittävästi.
Yli 1,5 tunnin suorituksessa vettä jo tarvitaan ja osa nesteestä tulisi ottaa urheilu- tai muuna vastaavana juomana, jossa on mukana myös sokereita ja elektrolyyttejä.
Myös muutoin runsaasti hikoillessa kuten saunoessa tai helteellä, nestetarve ja yleensä myös suolojen tarve lisääntyy.
Runsas alkoholin nauttiminen lisää myös veden ja elektrolyyttien tarvetta.

Voiko vettä juoda liikaa? 

Vettä voi juoda liikaa ja vesimyrkytyksen aiheuttamaan hyponatremiaan, eli liiallisesta vedenjuonnista johtu- vaan natriumvajeeseen voi kuolla. Mikäli munuaiset toimivat normaalisti ihminen voi juoda jopa 5-10 l vettä päivässä, kun nautittu vesimäärä jakautuu tasaisesti pitkin päivää.

Liika juominen rasittaa munuaisia ja huuhtoo elimistöstä suoloja eli elektrolyyttejä, joka aiheuttaa taas ongelmia soluaineenvaihdunnassa ja nestetasapainossa.

Elektrolyyttivajeen oireita ovat mm. heikotus, krampit, huimaus ja pahimmillaan rytmihäiriöt ja lihaskouristukset.
Elimistön janontunne voi olla myös häiriintynyt pitkään jatkuneesta liiasta juomisesta, jolloin janontunne hälyttää jo ennen kuin kehossa on oikeasti nestehukkaa.

Tällöin seurauksena on vain juodun nesteen aiheuttama virtsaamistarpeen kasvu ja liiallinen elektrolyyttien poistuminen elimistöstä.
Riittävä veden juominen on elämän ehto, mutta mikäli epäilet juovasi liikaa, voit tarkkailla virtsasi väriä ja virtsaamistarpeen tiheyttä: onko virtsa väriltään liian vaaleaa ja kuinka usein joudut käymään vessassa?

Toivon, että pidät tätä artikkelia hyödyllisenä ja että se motivoi sinua pitämään parempaa huolta itsestäsi!

Rakkaudella,
Susanna