FREETOX PAINONHALLINTA – HORMONIEN VAIKUTUKSIA

KORTISOLI

Tämän päivän ongelmallisin ”pikkupirulainen” hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta on nimeltään stressi. Elämä voi olla monelta osalta liian kuormittavaa. Me emme edes huomaa jatkuvaa stressitilaamme. Emme anna itsellemme lepoa riittävästi. Emme välttämättä irroittaudu informaatio-ja vaikutustulvasta muuten kuin nukkuessamme. Me myös nukumme liian vähän ja huonosti. Henkisellä puolella me olemme ehdollistettuja tuottavuusajatteluun. Olemme olemassa ja kelvollisia, mitä enemmän teemme ja suoritamme. Oma tarinani stressistä.

Stressi vaikuttaa meihin negatiivisesti hormonitoiminnan kautta. Kortisoli on lisämunuaisten erittämä hormoni, jonka tehtävänä on auttaa meitä sopeutumaan stressiin. Stressi lisää kortisolin tuotantoa, mistä syystä tätä hormonia kutsutaan stressihormoniksi. Yksi kortisolin tehtävistä on pitää veren sokeritaso riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Normaalina määrinä se on meille hyödyllistä; se auttaa meidät lyhyiden stressitilanteiden yli.

Stressihormoni kortisoli voi nousta minkä tahansa stressitekijän vuoksi. Näitä ovat liiallinen tai liian raskas treenaaminen, liian vähäinen nukkuminen, heikkolaatuinen ravinto, liian tiheä syöminen taikka tulehtunut suolisto. Jatkuvasti koholla oleva kortisoli vaikuttaa muiden hormoneiden toimintaan haittaavasti. Tämä pätee kaikkien hormoneiden kanssa. Hormonitoiminnan tulisi olla kaikilta osin tasapainossa.

Kohonneet kortisolit vaikuttavat mm.insuliinin tuotantoon aiheuttaen insuliiniresistenssiä. Liiallinen insuliinin tuotanto aiheuttaa rasvan varastoitumista erityisen tehokkaasti. Aineenvaihdunta voi hidastua liian alhaisten kilpirauhashormonien vuoksi. Insuliiniresistenssi kulkee myös käsi kädessä leptiiniresistenssin kanssa.

LEPTIINI, HORMONIEN KUNINGAS?

Leptiini tuntuu olevan oikea hormonien kuningas ja ylin komentaja. Sitä kutsutaan mm. kylläisyyshormoniksi. Leptiiniä muodostuu rasvasoluissa ja se kommunikoi aivojen  hypotalamuksen kanssa. Rasvasolut eivät siis ole pelkkiä kehon jätelaitoksia, vaan ovat tärkeä osa hormonien tuotannossa ja viestinnässä. Rasvakudos on aktiivinen hormoneja tuottava rauhanen, mikä on minusta ihanaa. Pidän kovasti paljon enemmän rasvasoluistani, kun olen tutustunut niihin paremmin. Näen jälleen kerran, miten upeasti keho on suunniteltu toimimaan.

Leptiinistä käytetään nimitystä kylläisyyshormoni yksinkertaisesta syytä. Kun rasvasolut tuottavat leptiiniä, se kertoo aivoillemme olevamme kylläisiä. Leptiini vaikuttaa siis aivojen nälkää ja aineenvaihduntaa sääteleviin alueisiin. Kun leptiinitasot laskevat on aika syödä. Riittävän pitkä kuivempi kausi leptiinin tuotannossa merkitsee automaattisesti aineenvaihdunnan hidastumista. Leptiini viestii aivolle myös varastorasvan riittävästä taikka liian alhaisesta määrästä ja säätelee sen mukaan aineenvaihduntaa ja nälkää. Silloin kun kaikki on hyvin.

Tämän päivän stressi-, kiire-, pikaruoka-, pikadieetti-ja tyhjien kaloreiden maailmassa kaikki ei ole aina hyvin. Ei sinulla, eikä sinun hormoneillasi. Ideaalitilanteessa leptiini yhdessä muiden hormonien kanssa huolehtii siitä, että sinä selviät hengissä, olet energinen, syöt, nukut ja sinulla on juuri sopiva määrä varastorasvaa matkassasi.

Leptiini löydettiin ja kloonattiin vasta vuonna 1994. Silloisissa tutkimuksissa löydettiin sekä ylipainoisilta hiiriltä, että vakavasti ylipainoiselta lapselta rasvakudoksen kykenemättömyys tuottaa leptiiniä. Tämä aiheutti tutkimusten vyöryn. Leptiinistä piti tulla easy-fix ylipaino-ongelmaan, hormonivalmiste, joka säätelee kylläisyyttä. PubMed tietokannasta löytyy hakusanlla leptin 33618 tutkimusta ja sanoilla ”leptin resistance” yli 7000 tutkimusta.

Onneksi luonto on samalla hyvin monimuotoinen kun se on yksinkertainen. Markkinoiden tavoitteena oli valmistaa leptiinivalmiste, joka säätelisi kylläisyyttä ja määrittäisi meille ihanteellisen varastorasvamäärän. Tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan. Pian huomattiin, että ylipainoisilla ihmisillä leptiiniä tuotettiin enemmän kuin tarpeeksi ja että liiallisella leptiinimäärillä olikin terveyttä heikentäviä ominaisuuksia.                                                            Tänä päivänä tuota epänormaalia tilaa kutsutaan leptiiniresistenssiksi.