Uncategorized
STRESSIN HALLINTA
syys
Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi.
Mitä on stressi?
Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi.
Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät, stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset.
Miten stressi ilmenee?
Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita.
Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin.
Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen.
Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus.
Keinoja stressinhallintaan
• Syö säännöllisesti.
• Nuku ja lepää riittävästi.
• Liiku säännöllisesti.
• Rentoudu.
• Ole jouten välillä.
• Pidä pieniä taukoja päivän mittaan, vaihda asentoa ja liiku.
• Käytä nautintoaineita vain kohtuullisesti.
• Hae tukea ystäviltä, tuttavilta, työtovereilta tai harrastuskavereilta.
• Hemmottele itseäsi.
• Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä.
• Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi.
• Puhu tunteistasi.
• Pidä yllä rakentavaa ajattelua, vastusta kielteistä ajattelua.
• Näe vastaiskut oppimiskokemuksina.
• Vältä mustavalkoista ajattelua.
• Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.
• Luo aikataulu ja työjärjestys.
• Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita.
Stressiä, uniongelmia ?
Jokaisella meillä on joskus vähän ylimääräistä stressiä ja kiirettä. Oman stressitason tunnistamista voi oppia, ja omaa stressiä voi opetella hallitsemaan yksinkertaisilla keinoilla.
Suuri työmäärä ei esimerkiksi aina automaattisesti aiheuta stressiä – vaan stressi on henkilön subjektiivinen kokemus hallitsemattomuuden tunteesta. Mitä enemmän elämässä kokee olevan asioita joihin ei voi itse vaikuttaa, sitä enemmän henkilö kokee kärsivänsä stressistä.
Jos koet olevasi stressaantunut ja elimistösi oireilee esimerkiksi ruoansulatusongelmilla tai unettomudella, asiaan kannattaa luonnollisesti puuttua – seuraavassa muutama yksinkertainen työkalu jota jokainen voi helposti hyödyntää.
1. Nuku riittävästi
Optimaalista olisi pyrkiä säännölliseen unirytmiin, myös viikonloppuisin. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin kahdeksan tuntia laadukasta unta. Jos et nuku hyvin, pyri selvittämään ja ratkaisemaan asia.
2. Harrasta palauttavaa liikuntaa
Stressaantuneena kovatehoinen salitreeni ei välttämättä ole hyvä ajatus. Jooga, pilates ja rauhalliset kehonhuoltoon painottuvat tunnit sekä luonnossa kävely ovat parempia vaihtoehtoja.
3. Syö terveellisesti
Vähemmän sokeria ja eineksiä, enemmän vihanneksia ja marjoja. Opettele tekemään itse yksinkertaista ja ravitsevaa ruokaa, yksinkertaisista ja puhtaista ruoka-aineista.
4. Vähennä alkoholin käyttöä
Vaikka alkoholia käytetään usein rentoutumiseen, se heikentää nopeasti unen laatua – ja saattaa valitettavasti johtaa riippuvuuteen.
5. Muista sosiaaliset suhteet
Ystävät, perhe ja parisuhde.
6. Liiku luonnossa
Luonnossa liikkuminen, esimerkiksi kävely koiran kanssa, on tutkitusti yksi parhaita tapoja purkaa stressiä.
7. Kokeile meditaatiota, mindfulness-harjoitteita tai jotain muuta mieltä rauhoittavaa menetelmää
8. Ravintolisät
Puhdas+ sarjasta löytyvät teaniini, c-vitamiini ja fosfatidylseriini tukevat kaikki elimistöä stressinhallinnassa alentamalla mm. kortisolitasoa ja rauhoittamalla elimistöä – teaniinin vaikutuksen huomaa yleensä jo samana päivänä.
Lisää teaniinista voit lukea tästä linkistä
Fosfatidylseriinistä löytyy tutkimustietoa tästä linkistä
Puhdas+ jauhemuotoiset tuotteet ovat täysin lisäaineettomia, mukana ainoastaan vaikuttava aine. Lisäksi jauhemuotoiset tuotteet ovat huomattavasti edullisempia kuin markkinoilla olevat tabletti- tai kapselimuotoiset tuotteet.
Puhdas+ tuotesarjan löydät lähimmästä terveyskaupasta, tavaratalosta tai hyvinvarustetusta apteekista.
