MAITOTUOTTEET

”Maidon ja prosessoitujen maitotuotteiden kuten maitorahkan poisjättäminen on usein iso kauneusteko. Akne, ihon kuivuminen ja turvotukset eri puolella kehoa helpottavat.”

Maito on mainio herkuttelujuoma sekä lapsille että aikuisille; niin kauan, kun puhutaan käsittelemättömästä maidosta. Vaikka Suomessa on paljon laktoosi-intoleranssia, maailman tasolla geeniperimämme on sopeutunut maidonjuontiin varsin hyvin: jopa 85 % suomalaisista pystyy juomaan maitoa ja meiltä löytyy suolistostamme laktaasientsyymi maitosokerin pilkkomista varten kun taas esimerkiksi aasialaisilta se puuttuu lähes kokonaan.

Maito ja lehmätalous kuuluu myös olennaisesti kansanperinteeseemme ja -talouteen, mutta ihminen pärjää varsin hyvin ilman päivittäistä runsasta maidon juontia, johon monet on opetettu esim. kouluajoilta voimakkaan ”maito pitää luut lujina” kampanjoinnin osalta. Maito on kuitenkin lähtökohtaisesti lehmän lapsen eli vasikan ravintoa ja se sisältää ihmisen puolustusjärjestelmän vasta-aineita, jotka aiheuttavat monille vasta-ainereaktioita.

Mahdollisimman vähän käsitelty maito, esim. normaaleista ruokakaupoista saatava vanhanajan täys-luomumaito voi kuitenkin vallan hyvin kuulua arkeen satunnaisena herkkulasillisena tai kahvin ja puuron joukossa, mikäli se ei aiheuta ikäviä oireita. Jos mahdollista, suoraan tilalta haettu käsittelemätön raakamaito on aina terveysvaikutuksiltaan ja usein myös maultaan kuitenkin parasta.

Mitä eroa on ns. normaalilla kaupan maidolla ja raakamaidolla?

Käsittelemätön maito eli raakamaito sisältää mm. rasvaa, proteiinia, hiilihydraatteja, A- ja D-vitamiinia, folaattia ja mineraaleista etenkin kalsiumia ja kaliumia. Lisäksi käsittelemätön maito sisältää erilaisia entsyymejä, joiden avulla maidon ravinneaineet imeytyvät hyvin suolistossa. käsittelemättömässä maidossa on myös paljon suoliston bakteerikantaa tukevia probiootteja. Nämä maidon ominaisuudet säilyvät myös käsittelemättömissä juustoissa ja kuumentamattomissa, hapatetuissa maitotuotteissa, joissa vatsan terveyttä tukevien maitohappobakteerien osuus itseasiassa vain lisääntyy hapattamisen myötä. Raakamaidossa on kuitenkin aina, vaikkakin hyvin pieni riski saada esim. listeriabakteeri tartunta.

Nykypäivänä maitoa prosessoidaan paljon mm. lisäämällä sen kestävyyttä pästöroinnilla eli kuumentamalla maito hetkelliseksi alle 100 asteiseksi, jotta haitalliset mikrobit kuolevat. Valitettavasti samassa prosessissa tuhoutuvat myös maidon hyvät bakteerit, entsyymit ja muut kovalle lämmölle arat ja terveyttä tukevat yhdisteet.

Maidon potentiaaliset allergeenit ovat maidon proteiineja, eli valkuaisaineita. Kaupoissa myytävää maitoa homogenoidaan usein, mikä tarkoittaa sitä, että maidon rasva pilkotaan mekaanisesti pienemmäksi, jotta esim. kevyt- tai täysmaitoon ei muodostu rasvakerrosta sen seisoessa jääkaapissa. Tuoreen maidon homogenointi voi kuitenkin pahentaa naudasta erittyneiden allergeenien vaikutuksia ihmiseen, koska rasvan ohella myös maidon valkuaisaineetkin leikkautuvat pienemmiksi. Nämä pienemmiksi pilkkoutuneet allergeenit voivat läpäistä suolen seinämän ja päästä helpommin suolen seinämän läpi verenkiertoon kuin kokonaisina ja aiheuttaa hiljaiseksi tulehdukseksi kutsutun immunologisen vasta-ainereaktion.

Kaikenlainen käsittely siis muuttaa maidon ainesosien luontaista koostumusta ja voi aiheuttaa ongelmia. Tämä pätee myös tilanteeseen, jossa luonnostaan rasvaisesta maidosta poistetaan rasva osittain tai kokonaan. Käsittelyprosessien myötä maidon alkuperäiset terveysvaikutukset pitkälti katoavat ja terveyshaitat kuten vatsanväänteet ja laktoosi-intoleranssin oireet lisääntyvät. Huomattavaa nimittäin on, että useat laktoosi-intolerantikot, jotka saavat oireita ns. ”tavallisesta” rasvattomasta maidosta voivat nauttia ilmanvatsakipuja homogenoimattomia luomumaitoja ja raakamaitoja. Oman sietokyvyn tietää vain testaamalla.

Hapattamisen hyödyt

Hapattaminen on ikivanha, lisäaineeton säilöntämenetelmä, joka tappaa luonnollisella tavalla ruuasta ihmiselle haitallisia bakteereja, kun hapatetun ruuan pH laskee. PH-arvo saadaan matalammaksi, kun bakteerit ja hiivat pilkkovat sokereita ja ruuan tietyt bakteerikannat, kuten maitohappobakteerit, lisääntyvät. Hapatetun ruuan sisältämät bakteerit vaikuttavat ennaltaehkäisevästi ja rauhoittavasti moniin vatsavaivoihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään.

Hapatetut tuotteet sisältävät siis runsaasti ihmisen suolistolle terveellisiä maitohappobakteereita, jotka auttavat ylläpitämään sopivaa elimistön happamuustilaa, imeyttämään välttämättömiä ravintoaineita, valmistamaan vitamiineja, taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan ja poistamaan elimistölle haitallisia aineita. Osat kokevat hapatettujen tuotteiden nauttimisen myös parantavan mielialaa, mikä perustunee suoliston hyvinvointiin. Hapattaminen voi tuhota myös maidon ihmiselimistölle haitallisia vasta-aineita, jolloin elimistö sietää maitoa paremmin.

Kenelle maito sopii?

Maidon ja prosessoitujen maitotuotteiden kuten maitorahkan poisjättäminen on usein iso kauneusteko. Akne, ihon kuivuminen ja turvotukset eri puolella kehoa helpottavat.

Joillekin maidon sokeri eli laktoosi aiheuttaa ongelmia ja joillekin maidon proteiinit tai nauateläimen omat vasta-aineet. Osat pystyvät nauttimaan maitoa ainakin kohtuudella ilman ongelmia. Hekin kuitenkin usein huomaavat etenkin hengityksen helpottavan ja ihon kunnon paranevan, mikäli jättävät maidon ruokavaliostaan hetkellisesti kokonaan pois.

Laktoosi ei aiheuta allergiaa, mutta mikäli suolistosta puuttuu riittävä määrä pilkkovaa laktaasientsyymiä, suolistossa tapahtuu käymistä maidon nauttimisen yhteydessä. Käymisreaktio ilmenee suolistokaasuina, ripulina ja pahimmillaan jopa oksenteluna.

Kaikki maidon proteiinit ovat potentiaalisia allergeeneja. Pääosa maidon proteiineista on kaseiinia ja heraproteiinia on noin 20 prosenttia. Osalle juuri nämä kaksi proteiinia aiheuttavat voimakkaita oireita eli vastareaktioita ja osat taas pystyvät käyttämään niitä kohtuudella tai jopa päivittäin.

Useat kokevat maidon aiheuttavan erityisesti limaneritystä, mutta kyse on yleensä hengitysteitä suojaavan liman paksuuntumisesta. Liman erittyminen on kehon puolustusjärjestelmän reaktio hengitysteihin ja nieluun tarttuvia maidon elimistöllemme vieraita proteiineja, viruksia ja bakteereja vastaan. Liman sitkistyminen maidon juonnin jälkeen johtunee maidon sisältämistä vasta-aineista, jotka reagoivat ihmisen omien limakal- vojen vasta-aineiden ja entsyymien kanssa. Tämä aiheuttaa liman saostumisen ilman, että sen eritys lisääntyy, jotta vasta-aineet on helpompi kakoa ulos eivätkä ne valu nieluun.

Tyypillisiä maidon aiheuttamia elimistön vastareaktioita:

  • vatsakrampit
  • ilmavaivat
  • ripuli
  • pahoinvointi
  • punoittavat ja kutiavat iholäiskät
  • nokkosihottuma,
  • nenän krooninen tukkoisuus
  • nenän ja nielun paksuuntunut lima
  • pitkittyvä yskä
  • hengityksen vinkuminen
  • hiljainen tulehdus
  • akne
  • ihon kuivuminen
  • turvotus

Mikä A1 ja A2 maito?

Puhuttaessa A1- ja A2-maidosta on kyse maidon beta-kaseiinista, eli proteiinista, joka eroaa hieman näiden kahden maitotyypin välillä. A2-tyypin maitoa tuottavia lehmiä kutsutaan ns. perinnekarjaksi, joita Suomessakin oli paljon vielä 1950-luvulla ja A1-tyypin maitoa tuottavia lehmiä on nykypäivänä valtakarja maitoteollisuudesta. A2-maidolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen ja osa käyttäjistä on havainnut, että puhtaasta A2-maidosta ei aiheudu mm. vatsavaivoja.

Viimeaikaisessa maitokeskustelussa onkin esitetty, että juuri A1-kaseiini aiheuttaisi ihmisillä vatsavaivojen lisäksi muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 1 diabetesta. A2-proteiinimuodon ei sen sijaan ole katsottu olevan terveydelle vaarallinen. Väitteet perustuvat hypoteesiin, jonka mukaan A1-maidon beta- kaseiinista vapautuisi ruoansulatuksessa bioaktiivista peptidiä (beta-kasomorfiini BCM-7), joka imeytyisi verenkiertoon terveydelle haitallisin seurauksin aiheuttaen mm. tulehdusta elimistöön. Näyttö ei ole täysin kiistatonta, mutta oman terveyden kannalta voi olla viisasta suosia alkuperäiskarjan maitoa.

A2 maitoa tuottavat todennäköisimmin seuraavat lehmärodut:

  • itäsuomen karja 71%
  • pohjoissuomenkarja 61,5%
  • länsisuomenkarja 67%
  • ayshire 50%
  • holstein friisiläinen 50%

Mistä voi tietää, kumpaa maitoa juo?

Ottamalla selvää, mitä rotua juomasi maidon lehmät edustavat. Toivottavaa on, että Suomeen tulisi sama käytäntö kuin esim. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, jossa A1 ja A2-maitoa myydään näkyvästi erikseen.

Suosi:

– Mahdollisimman vähän käsiteltyjä, rasvaisia maitotuotteita ja A2-maitoa. Parasta jos tuotteet ovat ns. raakoja eli pastöroimattomia. Suomesta on vaikea löytää pastöroimattomana muita maitotuotteita kuin juustoja ja ne ovatkin hyvä valinta. Pastöroimattomat juustojen etu on myös se, että ne tulevat usein lähitiloilta, pientuotantona ja tuoreena.

– Mahdollisimman lyhyttä tuoteselostetta, luomua ja alkuperäistä tuotemuotoa: esim. luomukirnuvoi, jonka raaka-aineina ovat vain kerma, hapate ja merisuola. Samoin juustoissa sellaisia, joissa ainoina lisinä maidon lähteen lisäksi ovat hapate ja suola. Maidoissa raakamaito tai esim. homogenoimaton luomutäysmaito.

– Hapatetut maitotuotteet kuten jugurtit, piimät ja juustot.
– Vuohen ja lampaanmaitotuotteita. Vuohen, lampaan ja buffalon maidossa ei ole juurikaan A1-kaseiinia. Näitä juustoja löytyy kivasti mm. Lidlistä

– Pientiloja, tuoreutta ja lähituotantoa. Näitä maitotuotteita voi kysellä esimerkiksi kauppahalleista, suoraan tiloilta, ruokakauppojen juusto- ja erikoismaitotiskeiltä ja luomuruokakaupoista.

– Mikäli tuote ei ole suomalainen, mitä korkeammalta vuoristosta maitotuote tulee, sen parempaa se yleensä on ja peräisin A2-karjasta. Marketissa esimerkiksi herkullinen Appenzeller- juusto

Vältä:

– Sitä kaikista yleisintä, käsiteltyä, isojen merkkien rasvatonta perusmaitoa. Pienemmissä markettibrändeissä löytyy laadukkaampiakin tuottajia kuten Juustoportti, Maitomaa, Pohjolan meijeri ja Kuusamon juusto. Näillä merkeillä maito tulee usein alueilta, joissa lehmät saavat laiduntaa puhtaammassa ympäristössä ja rodut ovat todennäköisemmin A2-tyypin karjaa. Myös isojen tuotemerkkien mahdollisimman vähän käsitellyt ja rasvaiset maitotuotteet ovat rasvattomia ja käsiteltyjä vaihtoehtoja parempia.

– A1-kaseiinia – jota saat lähes kaikista lehmänmaitotuotteista, teollisimmista lajikkeista kaikkein eniten, ja pienisatoisemmista alkulehmistä vähemmän. Vuohissa ja lampaissa A1-kaseiinia ei ole käytännössä juuri yhtään. A1-kaseiinia voi myös välttää välttämällä kaseiinia eli maitoproteiinia ylipäänsä: siinä mielessä voi on parempi valinta kuin kerma, ja gheetä pidetään useissa tapauksissa vielä voitakin parempana. Kaseiiniin pätee myös jossain määrin sama kuin gluteeniin: jos tuote prosessoidaan perinteisesti, eli esimerkiksi hapatetaan pitkään ja hartaasti, suuri osa ongelmasta katoaa.

– Maitoa ylipäänsä, jos se aiheuttaa sinulle ikäviä oireita tai sairastat autoimmuunisairautta. Maito lisää isolla todennäköisyydellä kehon tulehdustilaa ja autoimmuunireaktiota.