VILJAT JA LEIVÄT – KANNATTAAKO NIITÄ VÄLTELLÄ?

Useat suomalaiset vierastavat nykypäivänä vehnää ja viljojen syöntiä noudattaen gluteenitonta ruokavaliota, vaikka heillä ei olisikaan todettu keliakiaa tai vilja-allergioita. Moni viljojen välttelijä kokee saavansa siitä apua erilaisiin vatsa- ja iho-ongelmiin ja voivansa yleisesti paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Viljojen välttämisen koetaan auttavan myös painonhallinnassa ja osat pelkäävät viljojen antiravinteita. Leivätön ja gluteeniton ruokavalio on siis äärimmäisen trendikästä ja sillä näyttäisi olevan monia hyötyjä, mutta voiko täysin viljatonta elämä olla sittenkin turhaa niille, jotka eivät ole esim. keliaakikkoja? Selvitimme muutamia leipämyyttejä ja sitä, voiko terveyden suhteen valveutunut ihminen syödä enää leipää.

Laihduttaako tai kannattaako gluteenin välttely?

Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien muodostama aine, jonka aikaansaama sitko tekee leipomuksista kuohkeita. Kaikki viljatuotteet kuten esim. kaura ja hirssi eivät sisällä gluteenia. Juuri gluteeni on se viljan ainesosa, jonka epäillään aiheuttavan vaivoja ja keliakiaa sairastavilla gluteeni tuhoaakin todistetusti suolen limakalvoa. Myös monet, joilla ei ole keliakiaa, kokevat etenkin vehnän välttelyn auttavan vatsavaivoissa, sillä vehnä on maailman viljoista ylivoimaisesti yleisin ja siksi sen vaikutukset tuntuvatkin selvimmin ruokavaliossa. Lisäksi vehnänjyvässä on enemmän gluteenia kuin vastaavan kokoisessa ohran tai rukiin jyvässä. Runsaan gluteenipitoisuuden lisäksi vehnä on ravinneköyhempää kuin muut viljat ja sitä – kuten gluteenia ylipäätään – vältelläänkin yleisesti myös laihtumisen toivossa. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että gluteenilla ei itseasiassa ole vaikutusta painonhallinnassa.

Yleensä viljatuotteiden välttelystä johtuva painonpudotus johtuu ns. höttöhiilarien poisjäännistä ja pullien ja vastaavien tuotteiden vähenemisestä, jotka sisältävät monesti viljan, erityisesti vehnän, lisäksi runsaasti sokeria ja rasvaa. Viljatuotteiden vähentäminen laskee monesti myös päivittäistä kokonaishiilihydraattien saantia, jolloin painon koetaan putoavan, kun elimistön lihaksiin ja muihin soluihin varastoituneet glukoosivarastot pienenevät ja keho ”tiivistyy”. Hiilihydraattien vähentäminen tasaa toisilla myös verensokeria siten, että olo pysyy kylläisenä pidempään ja ruokamäärät pienenevät. Itse gluteeni tuskin siis aikaansaa painonpudotusta, mutta gluteenia sisältävien tuotteiden poisjättäminen muokkaa ruokavaliota ja kokonaisravinnonsaantia usein siihen suuntaan, että paino putoaa.

Tehotuotetun viljan ongelmat

Maailmassa on tuhansia eri viljalajikkeita, joista kaikki eivät ole hyviä. Monesti oireet, jotka viljatuotteet aiheuttavat, saattavat johtua gluteenin sijaan muista tehotuotetun viljan ongelmista.

Tehotuotetun viljan viljelyyn käytetään paljon erilaisia viljelykemikaaleja, jotka myöskin muuttavat viljojen muotoa ja valssimyllyllä jauhamista, jolloin jauhoiksi jauhetut siemenet menettävät suuren osa ravintoaineistaan. Yhden viljalajikkeen ns. monokulttuuriviljely pyrkii tuhoamaan alkuperäisen ekosysteemin peltojen tieltä, jolloin sen ylläpitämiseen joudutaan käyttämään erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä alkuperäisen kasvuston hillitsemiseksi. Näillä pelloilla viljellään jalostettuja tehotuotannon lajikkeita. Suosi siis viljoissa alkuperäislajikkeita, lähituotantoa ja kivimyllyllä jauhettuja vehnä- ja ruisjauhoja. Alkuperäisiä viljalajikkeita ovat mm. speltti, einkorn ja emmer.

Antiravinteet ja taikinajuuri

Viljatuotteet sisältävät erilaisia antiravinteita, kuten lektiiniä ja fytiinihappoa. Antiravinteet ovat se viljojen osa, joka vaikuttaa haitallisesti hyvien ravintoaineiden imeytymiseen. Esimerkiksi fytiinihappo vaikuttaa kivennäisaineiden imeytymiseen, jolloin esim. kalsium ja rauta imeytyvät fytiinihapon vuoksi huonosti viljoista. Kun juurileipää leivotaan perinteisellä tavalla hyvistä raaka-aineista, siitä tulee kuitenkin ravinnerikas ja vat- saystävällinen tuote. Pitkä hapatusaika tuhoaa nimittäin erilaisia antiravinteita, jonka lisäksi kivimyllyllä jauhetussa jauhossa on aina mukana koko ravinteikas viljan jyvä. On myös väitetty, että juurileivonnassa viljojen sisältämät gluteenit pilkkoutuvat hapattamisen aikana, jolloin jopa keliaakikot pystyisivät syömään oikealla tavalla leivottu leipä.

Kenelle leipä sitten sopii?

Tiivistetysti voisi sanoa, että leipä ei ole välttämätöntä tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion kannalta, mutta osat nauttivat leipää tavan, sen helppouden ja maun vuoksi. Iloinen uutinen onkin, että viljojen välttely ei ole välttämätöntä terveydestä ja painonpudotuksesta kiinnostuneille, sillä toisille leipä sopii paremmin kuin toisille. Leipää ja muita viljatuotteita syötäessä onkin tärkeää tunnustella, mikä olo leivästä tulee – myös muutama tunti syömisen jälkeen. Jos haluat syödä leipää ja viljatuotteita, etsi itsellesi sopivat lajikkeet. Leivällä ja leivällä voi olla nimittäin lähes käsittämättömän iso ero! Kiinnostu laadusta ja suosia leipiä, jotka sisältävät mahdollisimman hyvin itselle sopivaa ja luomuviljeltyä viljaa sekä mahdollisimman vähän lisäaineita, tehotuotantoa, hiivaa ja sokeria. Jos gluteeni aiheuttaa sinulle oireita, testaa gluteenittomia vaihtoehtoja kuten kauraa, hirssiä ja tattaria. Tarkista myös tällöin, ettei tuote sisällä lisättyä sokereita tai lisäaineita.

Suosi:

– Luomuviljaa ja pientilojen tuotteita.

– Biodynaamista eli Demeter -viljaa. Biodynaamisesti viljellyt tuotteet ovat luonnonmukaisia ja todella ravintotiheitä. Lisäksi biodynaamiset maatilat ovat myös täysin omavaraisia.

– Pitkiä fermentointiaikoja eli hapanjuureen tehtyjä leipiä. Hapatuksessa viljan rakenne muuttuu elimistölle hellävaraisemmaksi ja viljan ravintoarvo lisääntyy, jolloin myös sen maku paranee. Hapattaminen ja taikinajuuren käyttö vähentää ilmavaivoja.

– Spelttiä mieluummin kuin vehnää. Speltti on vatsaystävällinen alkuvehnä, joka soveltuu jopa FODMAP-ruokavalioon. Muutkin alkuperäisemmät vehnälajikkeet ovat paljon nykyistä tehotuotettua vehnää parempia: esimerkiksi durumvehnä, kamut ja jopa raamatunaikaiset emmer ja einkorn.

– Kokeile gluteenittomia vaihtoehtoja kuten ravintorikasta hirssiä, tattaria, amaranttia ja quinoaa. Joku niistä saattaa olla sinun juttusi.

– Vaihda myös pasta ravinteikkaampaan. Testaa vaikkapa linsseistä, kikherneistä tai jopa härkäpavuista valmistettuja pastatuotteita.

Vältä:
– Lisäaineita. Tarkista ettei leivän ainesosaluettelossa ole viljan ja suolan lisäksi esim. margariinia, rapsiöljyä, sokeria ja e-koodeja. Esimerkkinä ”Taikaruis”-paahtoleipä, jonka ainesosaluettelo näyttää tältä:

”TÄYSJYVÄRUIS (jauho, rouhe), vesi, LESTYRUISJAUHO, VEHNÄGLUTEENI, hiiva, auringonkukansiemen, sokeri, pellavansiemen, rapsiöljy, suola, siirappi, OHRAMALLASUUTE, emulgointiaineet (E 471, E 472e), sakeuttamis- aine (E 415) ja hapettumisenestoaine (E 300). Leivottu Liettuassa.” Lähde: Vaasan.fi

– Hiiva. Hiivan isoin ongelma ei ole itse hiiva, vaan se, että hiivaa hyödynnettäessä ohitetaan perinteinen monipäiväinen hapatusprosessi, joka tuhoaa ongelmia aiheuttavia viljan antiravinteita. Lähes varma keino saada vatsa- ja ilmavaivoja.

– Useimpia isoja leipäbrändejä, joissa raaka-ainekustannukset pyritään usein pitämään mahdollisimman matalina, koska yritykset tavoittelevat maksimaalista voittoa ja panostavat voimakkaasti mainontaan ja parhaaseen hyllytilaan kaupoissa.

ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE
ALE